Herkkuvärejä

Kirjovirkkaus oli sen verran mukavaa puuhaa, että tekaisin toisenkin tyynyn. Ja käytössä oli taas pelkästään sienillä värjätyjä lankoja. Tässä mallissa on hieman simppelimpi kuviointi ja koko vain 40x40 cm.

Malli: kuvio perinteisestä kelimtyynystä
Lanka: sienivärjättyä villaa
Virkkuukoukku: 5,5 mm

Saa nähdä riittääkö intoa tehdä vielä muutama tyyny lisää. Ainakin lankoja olisi vielä jäljellä. 

Maakravun pipo

Piti tehdä miehellekin oma pipo. Lanka on hieman tummemman sinistä, kuin edellisessä versiossa ja lisäsin muutaman silmukan leveyteen lisää. Siitä onkin jo aikaa, kun olen miehelle neulonut jotain valmiiksi asti.

malli: taas peruspipo omasta päästä
lanka: Rowanin Felted Tweed DK, sävy Seafarer, 60 g
puikot: 2,5 mm

Kesätoppi

Pitää jo alkaa varustamaan vaatekaappia kesään. Virkatun topin ohje oli ranskaksi, mutta yläasteen kahden vuoden ranskanopinnoilla ja netin sanakirjalla pärjäsin hyvin. Ja onneksi oli piirrettyjä kaavioita, jotka eivät vaadi minkään sortin kielellistä ymmärtämystä. Olkaimien ja helman pitsit tein omasta päästä alkuperäisestä mallista poiketen, kun ajattelin että ohjeen ketjusilmukkalenkurat eivät pysy kuitenkaan kuosissa.

Malli: Phildarin kevään 2011 kuvastosta Caraco bicolore au crochet
Lanka: Sandnes Garnin Mandarin Petit, sävyt valkoinen (yli 150g) ja pellava (alle 50g)
Virkkuukoukku: 3 mm
Napit: kookosnapit Nappi Kikasta

Kirjovirkkausta

Osa syksyn värjäyskokeiluista pääsi vihdoin toteutukseen. Tässä tyynyssä (koko n. 50x50) on käytetty pelkästään sienillä värjättyjä lankoja.

Malli: kuviot napattu perinteisestä kelimtyynystä
Lanka: sienivärjättyä villaa
Virkkuukoukku: 5,5 mm

Mallikaavion tekoa helpotin taas autoCAD:llä. Eli ensin siirsin netistä ottamani kuvan cädin työpöydälle, tein sen päälle sopivan kokoisen ruudukon, piirsin kuvioiden ääriviivat ja sitten väritin.

Ja koska en heti alussa tajunnut säätää ruudukkoa kiinteänsilmukan korkeuden ja leveyden suhteen, piti minun vielä virkata lisää muutamaa mallikertaa lopussa, jotta tyynystä tuli neliö.

Lopputuloksesta tuli sen verran karhea, ettei sitä vasten kyllä oteta päiväunia, mutta takamuksen alle tämä on oivallinen pehmuste. Tarkoituksena olisikin tehdä lisää erilaisia tyynyjä olohuoneen lattialle istuskelua varten.

Klassikko

Ikuisuusprojektini on ollut neuloa uudelleen äitini jo seitkytluvun alussa toteuttama neuletakki, joka on ollut tehokäytössä itselläni jo lähemmäs kymmenen vuotta. Sanoisin, että malli ei ole vanhentunut päivääkään.

Malli: palmikkotakki, Eevaneule 3/1974
Lanka: Cascade 220 Heathers, sävy 9450, 350 g
Puikot: 3,5 & 4 mm
Napit: helmiäisnapit Lumoavasta langasta

Tässä kuvassa äitini on neuletakissaan seitsemänkymmentäluvun loppupuolella ulkoiluttamassa vaunuissa jokeltelevaa isosiskoani.

Lähes neljänkymmenen vuoden jälkeen alkuperäinen neuletakki on täysin käyttökunnossa. Mitä nyt kuluneita hihansuita on pitänyt kursia kasaan.

Kahdesti olen tämän takin aloittanut aiemmin, viljan keltaisesta vuonna 2008 ja ruskeanbeigestä viime syksynä, mutta niistä ei tullut koskaan valmista. Cascaden 220 osoittautui sopivan paksuiseksi langaksi. Ja täytyy sanoa, että kuten moni muukin, niin minäkin ihastuin tähän laadukkaaseen ja pehmeään villaan. Heathersin värikarttakin on jotain aivan mahtavuutta!

Muutama vuosi sitten löysin kirpputorilta ohjeenkin tähän, mutta lopullinen takki on neulottu seuraten äidin tekemän neuleen silmukkamääriä ja -kerroksia. Muutoksia tein vain sen verran, että neuloin koko hoidon saumattomana (miinus kainalosaumat)  ja aloitin v-aukon hieman alempaa, joten nappeja tuli neljä eikä viisi. Olen siis päässyt sukkapuikkokammostanikin, sillä hihat syntyivät niillä tuosta vain!

Ai niin, ja isälläni oli tästä miesten versio. Tais olla kulmien komein karju tuollaisessa takissa ;)

Pipa

Jahas, taas piti tulla jotain miehelle, mutta omaan päähän tämä pipo taitaa sopia paremmin. Lankakerä on ostettu Rovaniemeltä, kun käytiin tänne pohjoisemmas talvilomalla piipahtaneiden vanhempieni kanssa kiertämässä paikalliset lankakaupat. NeulonTain liike on mainitsemisen arvoinen paikka ja plussaa putiikille kasvivärjättyjen lankojen valikoimasta. Rowanin langan lisäksi äidille tarttui mukaan useampi sukkalankakerä, intohimoinen sukankutoja kun on hän.

Malli: peruspipo omasta päästä
Lanka: Rowanin Felted Tweed DK, sävy Carbon (nimestään huolimatta selvästi sininen), 50g
Puikot: 2,5 mm

Mummohuiveja ja postilähetyksiä

Kokemukseni huivien teosta on kovin vähäistä, olen vain tyytynyt ihastelemaan muiden blogien taidokkaita pitsiunelmia. Nyt on opparin teon ohessa on valmistunut simppeli huivi kotona mummoiluun. Yllättävän aikaa vievää on tämän kokoisen huivin neulominen. Ennen omaa blogia olen neulonut Abrazon ja se tosiaan valmistui vain muutamassa päivässä. Tähän taas meni melkein pari viikkoa.

Malli: Lala's Simple Shawl (Ravelry)
Lanka: DROPS Baby Merino, sävy vaaleanharmaa, 200 g
Puikot: 5 mm

Ohjetta muokkailin sen verran, että levensin jokaista sileää ja ainaoikeaa raitaa kahdella kerroksella.

Viime viikolla postimies toi erittäin mieluisen lahjuksen. Äiti oli neulonut minulle uudet lapaset vanhojen rispaantuneiden tilalle, jotka mammani on tehnyt minulle varmaan joskus ala-asteella. Suorastaan jo antiikkiset lapaset näkyvät tässä postauksessa. Ohje kulkee raapustettuna ruutuvihkoon, saa nähdä perinkö sen itse joskus.