Merimorsian

Kuukausi sitten vietettiin ikimuistoisia juhlia saaristossa. Morsian teki itselleen mekon ja huivin.

Mekon alaosa on Burdan äityisjuhlamekon kaavasta, jonka ostin Eurokankaasta. Ostokaavan yläosa oli mielestäni aika tylsä ja koska netistäkään ei löytynyt siitä kovin mairittelevia toteutuksia, etsin sopivamman mallin kirjaston Burda-lehdistä. Päädyin perus tuubiyläosaan, joka pysyi ylhäällä ilman olkaimia, kiitos mahtavan mahakummun. Hieman järkytyin, kun jouduin ottamaan yläosasta koon 40 entisen 36 sijaan, mutta eiköhän tämä muhkeus ole väliaikaista :)

Mekon ruususifonki oli todella edullista, vuorikangaskin taisi maksaa enemmän. Hinnasta huolimatta sifonki tuntui laadukkaalta eikä rypistynyt edes autossa istuessa.  Yläosassa käytin vuorina jämäkämpää puuvillaa ja alaosassa joustavaa vuorikangasta. Häämekon kokonaishinnaksi tuli arviolta noin kolme-neljäkymppiä!

Malli: yläosa (hieman muokattu) Burda 3/2011, nro 101, alaosa Burdan irtokaava nro 7630 Eurokankaasta
Kankaat: ruususifonkia Eurokankaasta, joustavaa luonnonvalkoista vuorikangasta Oulun Löytöpalasta, Ikean luonnonvalkoista puuvillaa omista kangasvarastoista
Lisäksi: tukiluuta yläosan sivusaumoihin Nappi Kikasta

Tätä mekkoa ommeltiin todella hartaudella, ja harsiminen sekä käsinompelu tulivat tutuiksi. Loppuvaiheessa ompelukone sanoi sopimuksensa irti ja vetoketjukin piti ommella käsin. Lopputulos oli todella todella mieluinen.

Lisäksi minulla oli apuna mallinukke, joka on tehty omien mittojeni mukaan kansalaisopiston kurssilla. Etumusta piti hieman topata...

Lämmikkeeksi neuloin pitsisen huivin virolaisten perinteiden mukaan. Ohjeesta poiketen tein yläreunan ainaoikeinosuuden muutamaa silmukkaa kapemmaksi. Huh, että keskiosan nypyissä oli hommaa! Ja monesti jouduin purkamaan kerroksia unohtuneiden langankiertojen takia. Raskauspäissään ei pitäisi neuloa mitään liian monimutkaista.

Malli: Miraldan kolmiohuivi (linkki ravelryyn), Nancy Bushin kirjasta Pitsihuivit neuloen
Lanka: Malabrigo yarn Lace, sävy Natural, menekki 59 g
Puikot: 4 mm

Kiitokset kuvaajille Hillalle ja Kiiralle!

Mahamekko

Tuohon keskivartalon paikkeille näyttää kertyneen hieman ylimääräistä...
Viime aikoina keittiön pöydän ovat vallanneet ompelukone sekä saumuri ja kasa kirjastosta kotiin kannettuja Burda-lehtiä. Koska kauppojen äitiysvaatetarjonta on aika tylsää, parasta täydentää kesägarderobia itse tehden.

 

Mekon ylä osa on ommeltu kukallisesta puuvillasta ja siinä on vuorina tukemassa kangasjemmasta löytynyttä valkaisematonta Ikean halpislakanakangasta. Alaosasta halusin laskeutuvan, joten siihen valitsin raskasta trikoota. Ilman vyötä mekko on aika säkkimäinen, mutta toimii mukavasti kotioloissa.

Malli: Burda 3/2012, nro 106, koko 36
Kankaat: kukkapuuvillaa Eurokankaan palalaarista ja trikoota rullalta samasta paikasta

Kaavahan ei ole varsinaisesti äitiysvaatteeksi tarkoitettu, mutta nykymuoti suosii onneksi myös vähän vatsakkaampia ihmisiä. Jalassa olevat leggingsit olen muokannut kaupan normaalimitoitetuista poistamalla vyötärönauhan, madaltamalla pöksyjä mahan puolelta ja ompelemalla trikoosta rennomman vyötärökaistaleen. Operaation lopputulos jääkööt mielikuvituksen varaan.

Ruusuhelma

Tammikuun alussa pohdiskelin, miten opinnäytetyön teko vaikuttaa käsitöihin käytettävään aikaan, mutta käsitöitä valmistui kuitenkin opparista huolimatta tasaiseen tahtiin. Toisin on nyt, kun vapaa-aikaa töiden jälkeen olisi käytettävissä vaikka kuinka. Puikot ja virkkuukoukut ovat tyystin unohtuneet kaappiin.

Pitkittyneestä käsityötauosta huolestuneena päätin etsiä inspiraatiota kirjahyllyyni eksyneistä alan kirjoista. Ensimmäisenä käteeni tarttui kirpputorilta hankkimani ruotsalainen seitsemänkymmentäluvun Stora boken om handarbete (1978), jossa esitellään kankaista, langoista ja räsyistä valmistuvia käsitöitä.

Kirjan aukeama poimutetuista hameista muistutti, että minun on jo pidempään ollut tarkoitus ommella toisinto kirpputorilta ostamastani myös seitkytlukulaisesta kesähameesta, joka kuuden käyttövuoden jälkeen alkaa näyttää hajoamisen merkkejä.

Mitat uuteen hameeseen otin kirppishameesta ja kankaaksi päätyi blogini taustakuvastakin tuttu ruusukangas, jonka olen ostanut vuonna 2010 Turun Eurokankaasta. Kirjasta löytyi myös kaava vyötärökaitaleeseen, jonka sivulla on nappikiinnitys.

Hameessa on sopivasti mustalaisromantiikkaa ja pituus on riittävä peittämään alkukesän kalpeat sääret. Kangasta riittäisi vielä vaikka huiviin.

Varo halpoja kopioita

Vuosi sitten valmistui tällaista. Kun näin hollywoodtähtösen Kate Bosworthin festarimekon, ajattelin että siinäpä näpsäkännäköinen hamonen, joka pitää saada toteutuslistalle. Mekosta oli onneksi paljon kuvia internetin ihmeellisessä maailmassa, joten onnistuin jäljentämään siitä kutakuinkin samannäköisen kappaleen itselleni. Pituutta lisäsin kuitenkin helmaan, jottei mentäisi aivan vesirajoilla.

Malli: Katen festarimekko omalla ohjeella
Lanka: Sirdarin Snuggly Baby Bamboo Dk, sävy Putty
Virkkuukoukku: 3,5 tai 4, ei enää muista

Kaula-aukon etukuvio jää vähän piiloon, kun päätinkin etten tee siihen alkuperäisen mallin mukaista venytyssysteemiä.

Pellavahame

Kodin ykkösen verho-osaston alehyllystä löytyikin yllättäin hamekangas. Valmisverhosta jäi vielä reippaasti jäljelle vaalean keltaista pellavasekoitetta. Hameessa on edessä poimutukset ja taskut sekä takana vetoketju. Lisäsin malliin vielä vuorin, vyölenkit ja taakse halkion lisäämään käyttömukavuutta.

Malli: Burda 3/2008
Kangas: valmisverho Kodin ykkösestä

Seinäruusumekko

Kuinka sulaudutaan seinään...

Tämä kolttu on ollut viimeistelyä vaille valmis jo maaliskuussa, mutta nyt sain vasta pääteltyä langanpäät. Kaavat olen mallintanut muinoin Tampereen UFF:ltä ostamastani Betty Barclay:n mekosta, jonka arvelen olevan peräisin 70-luvulta.

Malli: Betty Barclay:n vintage-mekko
Kangas: Eurokangas
Pitsi: Nappi Kikka

Puutarhurin työsesonki verottaa ikävästi käsitöihin käytettävää aikaa ja energiaa. Vieroitusoireet neulomisesta on jo melko pahat ja lisää mekkojakin tekisi mieli ommella. Mutta vielä on kesken muuan virkattu neuletakki.