Kaffen unikkohuivi

Talvitakki kaipasi piristystä kirjavasta huivista. Malli on kirjoneuleguru Kaffe Fassettin jo kahdeksankymmentäluvulla suunnittelema Persialainen unikko (Persian Poppy), jota muokkasin laiskuuttani hieman simppelimmäksi. Hapsujen tilalle tein ainaoikein reunuksen. Kokoa huiville tuli 130 x 47 cm.

Malli: Persialainen unikko -huivi, (linkki Ravelryyn) Kaffe Fassettin kirjasta Upeimmat neuleet (1995)
Lanka:  Istexin Létt-Lopia eri sävyissä (osa värjätty päälle verihelttaseitikeillä), Rowanin Colourspun, sävyt Buttertubs, Appletreewick & Pen-Y-Ghent ja Rowanin Felted Tweed DK, sävyt Ancient & Phantom, kokonaismenekki 140 g
Puikot: 5 mm

Huivin unikot on neulottu seitsemällä eri roosan ja purppuran sävyllä. Taustan värimaailma on pääosin vihertävä ja siinä vaihtelin kahdeksaan eri sävyä. Kaffe kehottaa kirjassaan käyttämään jopa kahtakymmentä sävyä sekä unikoissa että taustassa, mutta lankakaappini anti oli mitä oli, enkä halunnut lähteä tätä huivia varten lankakauppaan. Eri Létt-Lopi -lankojen sävyjä olin yhtenäistänyt kesällä värjäämällä ne verihelttaseitikeillä (kuvassa viisi ylintä pientä palloa ja reunimmaiset kaksi vihreää palloa). Alunperin ne olivat sävyiltään melko kylmiä. Muutama ylemmän kuvan lanka ei päätynyt huiviin asti.

 

Tällä hetkellä on työn alla lisää kirjoneuletta itselleni ja joululomalla olen lupautunut tekemään siskolle hänen ideoimansa liivin. Harvoin teen neuleita toiveesta, mutta siskolle niitä on mukava tehdä, kun ei ole niin huolta siitä, tulevatko ne koskaan valmiiksi asti :)

Nummitateilla värjättyä

Koivulangan pariksi oli tarkoitus värjätä toinen vyyhti kainuunharmasta villapaita-aineksiksi, mutta nummitateista tuli sen verran ihanaa lankaa, että siitä todennäköisesti valmistuu ihan yksinään joku syysneule. Metrejä tässä vyyhdissä on yli 700, joten eiköhän se johonkin riitä.

Sieni: nummitatti kuivattuna, 150 g
Puretus: aluna/viinikivi, 15/5 g
Lanka: Kehräämö Christinan Harmaslanka, 2-säikeinen, 224 g
Vesi: Pudasjärven vesijohtovesi
Keittoaika: 1 h
Väriliemessä: 1 h, 85 astetta, liotus yön yli

Langan väriä on vaikea sanoa, mutta termi kultabeige osuu kait aika lähelle. Pohjaväri oli siis vaaleanharmaa.

Jotenkin tämä sienillä värjääminen on vain paljon kiehtovampaa kuin kasvivärjäys. Pian pääsee taas sienimetsään.

Aurinkolasikotelo

Sainpahan tehtyä jotain oikeasti tarpeellista. Ensin ajattelin tehdä aurinkolasikotelosta vähän hienomman version vaahtomuovipehmusteella, vuorikankaalla ja vetoketjukiinnityksellä, mutta eräs viisas vinkkasi minulle, että eikös se vetoketju naarmuta laseja. Tuli siis pelkkä virkattu kuori ja nappikiinnitys.

Kotelo on tehty saumattomasti, eli riittävään määrään ketjusilmukoita virkkasin ensin 1 ks, 1 kjs hypäten aina yhden kjs:n yli ja jatkoin samaa ketjusilmukoiden takareunaan. Jatkoin seuraavalla kerroksella 1 ks, 1 kjs virkaten kiinteät silmukat edellisen kerroksen ketjusilmukkaväleihin. Kerrosten vaihtumiskohdassa jatkoin virkkaamista ilman mitään hyppäyksiä, vaihdoin vain väriä. Lopetin kotelon piilosilmukkakerrokseen, johon tein samalla kahteen kohtaan ketjusilmukoilla nappilenkit.

Noin worsted weight -paksuinen lanka on virkattu pienellä 3 mm:n koukulla, jotta kotelosta tuli jämäkämpi. Persikan ja korallin väriset langat ovat jälkivärejä verihelttaseitikkien lakeista ja oranssi lanka on jälkiväri kokonaisista verihelttaseitikeistä.

Koivulla värjättyä

Runsas viikko sitten värjäsin kesän ensimmäisen lankakerän. 2-säikeistä kainuunharmasta n. 200 g.

Muisti nyt kyllä pätkii, enkä muista paljonko keitoksessa oli koivun lehtiä. Joko kilo tai kaksi, pihan puista sieltä täältä riivittyinä. Ajattelin hakea Lumoavasta langasta vielä toisenkin vyyhdin ja värjätä sen viime syksynä kuivatuilla nummitateilla tai sitten lupiinilla. En osaa päättää, liikaa mahdollisuuksia. Ajatuksena olisi yhdistää kerät isommilla puikoilla neulottavaan kevyehköön neulepaitaan. Niin että lanka vaihtuisi joka kerroksella.

Yhdet virkatut lapaset

Virkkailin tälläiset, kun en muutakaan keksinyt. Tuhoan lankavarastoja gramma grammalta.

Malli: oma, josta ohje täällä
Lanka: Cascade 220 Heathers, sävy 9450 ja verihelttaseitikkien jaloilla värjättyä villaa, menekki yhteensä 70 g
Virkkuukoukku: 4 mm
Puikot: 4 mm

Herkkuvärejä

Kirjovirkkaus oli sen verran mukavaa puuhaa, että tekaisin toisenkin tyynyn. Ja käytössä oli taas pelkästään sienillä värjätyjä lankoja. Tässä mallissa on hieman simppelimpi kuviointi ja koko vain 40x40 cm.

Malli: kuvio perinteisestä kelimtyynystä
Lanka: sienivärjättyä villaa
Virkkuukoukku: 5,5 mm

Saa nähdä riittääkö intoa tehdä vielä muutama tyyny lisää. Ainakin lankoja olisi vielä jäljellä. 

Kirjovirkkausta

Osa syksyn värjäyskokeiluista pääsi vihdoin toteutukseen. Tässä tyynyssä (koko n. 50x50) on käytetty pelkästään sienillä värjättyjä lankoja.

Malli: kuviot napattu perinteisestä kelimtyynystä
Lanka: sienivärjättyä villaa
Virkkuukoukku: 5,5 mm

Mallikaavion tekoa helpotin taas autoCAD:llä. Eli ensin siirsin netistä ottamani kuvan cädin työpöydälle, tein sen päälle sopivan kokoisen ruudukon, piirsin kuvioiden ääriviivat ja sitten väritin.

Ja koska en heti alussa tajunnut säätää ruudukkoa kiinteänsilmukan korkeuden ja leveyden suhteen, piti minun vielä virkata lisää muutamaa mallikertaa lopussa, jotta tyynystä tuli neliö.

Lopputuloksesta tuli sen verran karhea, ettei sitä vasten kyllä oteta päiväunia, mutta takamuksen alle tämä on oivallinen pehmuste. Tarkoituksena olisikin tehdä lisää erilaisia tyynyjä olohuoneen lattialle istuskelua varten.

Sienivärjäyssatoa

Syksyn aikana värikattila lämpeni useampaan otteeseen ja tässä ois nyt kuvia ja muuta informaatiota ensimmäisistä värjäyskokeiluistani. Lankapalleroisten sävyt ovat ainakin omalla näytölläni kutakuinkin kohdallaan.

 vasemmalta oikealle

Sieni: kangastatti 1,5 kg
Puretus: aluna/viinikivi, 10/5 g
Lanka: luonnonvalkoinen villa, 200g
Vesi: sadevesi
Keittoaika: 1 h
Väriliemessä: 1 h, 80 astetta, liotus yön yli

Sieni: kangastatti 1,5 kg
Puretus: aluna/viinikivi 10/5 g
Lanka: 100g edellisen värjäyksen lankaa
Vesi: sadevesi
Keittoaika: 1 h
Väriliemessa: 1 h, 90 astetta

Sieni: kangastatti 1,2 kg
Puretus: aluna/viinikivi 10/5 g
Lanka: Drops Karisma vaaleanharmaa, 100 g
Vesi: sadevesi
Keittoaika: 1 h
Väriliemessä: 1 h, 90-95 astetta

 vasemmalta oikealle

Sieni: verihelttaseitikki, 1,5 kg
Puretus: aluna/viinikivi, 10/5 g
Lanka: luonnonvalkoinen villa, 100g
Vesi: sadevesi
Keittoaika: 1 h
Väriliemessä: 1 h, 90 astetta

Jälkiväri: sienten uudelleenkeitto, lankaa 80 g, liotus yön yli

 vasemmalta oikealle

Sieni: verihelttaseitikki, pelkät jalat, 1,3 kg
Puretus: aluna/viinikivi, 15/5 g
Lanka: luonnonvalkoinen villa, 100g
Vesi: Kiimingin vesijohtovesi
Keittoaika: 1 h
Väriliemessä: 1 h, 90 astetta

Jälkiväri 1: sienten uudelleenkeitto, lankaa 70 g

Jälkiväri 2: väriliemi lojui muutaman päivän, lankaa 30 g, rautapuretus 5g/15 min

 oikealta vasemmalle

Sieni: verihelttaseitikki, pelkät lakit (pussiin mädäntyneet), 1 kg
Puretus: aluna/viinikivi, 15/5 g
Lanka: luonnonvalkoinen villa, 100g
Vesi: Kiimingin vesijohtovesi
Keittoaika: 2 h
Väriliemessä: 1 h, 80 astetta, liotus yön yli

Jälkiväri 1: sienten uudelleenkeitto, lankaa 100g

Jälkiväri 2: lankaa 70 g

 

 oikealta vasemmalle

Sieni: keltahelttaseitikki, 1,6 kg

Puretus: aluna/viinikivi, 15/5 g
Lanka: luonnonvalkoinen villa, 100g
Vesi: Kiimingin vesijohtovesi
Keittoaika: 1 h
Väriliemessä: 1 h, 90 astetta

Jälkiväri: sienten uudelleenkeitto, lankaa 40 g

oikealta vasemmalle

Sieni: pulkkosieni 1,6 kg
Puretus: aluna/viinikivi, 10/5 g
Lanka: Drops Karisma vaaleanharmaa, 100 g
Vesi: sadevesi
Keittoaika: 1 h
Väriliemessä: 1 h, 90 astetta


Sieni: violettiseitikki, 2 kg
Puretus: aluna/viinikivi, 10/5 g
Lanka: luonnonvalkoinen villa, 25 g
Vesi: sadevesi
Keittoaika: 1 h
Väriliemessä: 1 h, 90 astetta, liotus yön yli

Sienivärejä

Härregyyd, mitä värejä voi saada sienistä!

Ja kuten kuvasta näkyy, taidan haudata toiveet sievistä vyyhdeistä ja tyytyä käsinkieputeltuihin pallosiin.

Laitan myöhemmin jokaisesta saamastani väristä yksityiskohtaisempia värjäystietoja, jos jotakuta sattuisi kiinnostamaan. Kunhan vaan valo-olosuhteet ja kamerani suostuvat yhteistyöhön toistaen oikeat sävyt.

Käsityöläisten seurassa

Kotiuduin eilen Salon reissulta ja heti tänään säntäsin sienimetsään. Siellä tuntui ensin käyneen kato, mutta tarkemmin tihrusteltuani löysin mm. pienen kassillisen kuiviksi käpristyneitä veriseitikkejä.

Viikonlopun parasta antia oli perjantainen värjäyspäivä, jossa neuvoja oli jakamassa Riihivillan Leena Riihelä. Langat saivat väriä verihelttaseitikeistä ja samettijalasta. Kaunein sävy tuli mielestäni verihelttaseitikkien jaloista, jotka antoivat herkullisen keltaoranssin värin.

Perjantainen sadesääkään ei haitannut lainkaan, sillä kattilat oli siirretty katokseen. Ja tilan emännän sienipiirakka täytti nälkäisen vatsan. Ihan paras päivä!

Esillä oli myös näytteitä kasvi- ja sieniväreistä.


Inspiraatio iski todella, joten minun piti tietenkin päästä heti kokeilemaan värjäämistä myös itse. Äidiltä löytyi ullakolta punainen emalikattila, jossa keittelin kangastatteja, verihelttaseitikkejä, pulkkosieniä ja violettiseitikkejä. Lopulta sain työtä nopeuttaakseni käyttöön myös keittiön kaapista puurokattilan. Saldona koko viikonlopusta on useampi vyyhti värjättyjä lankoja, joista laitan varmasti kuvia myöhemmin. Jostain pitäisi ensin löytää edulliset vyyhdinpuut, jotta saisin esittelykelpoisia vyyhtikiekuroita.

Ainakin Salon metsät olivat pullollaan verihelttaseitikkejä, joten nyt kaikki kipin kapin sieniä poimimaan.

Tämä tyttö lähtee värjäysoppiin

Oi kuinka joskus sattuu aikataulut mukavasti yksiin. Huomasin Riihivillan sivuilla olevan postauksen perjantain avoimesta sienivärjäyspäivästä Kiskossa ja kuinka ollakaan samaan viikonloppuun osuu jo aikaisemmin suunnittelemani reissu Saloon. Pitihän se sitten pyytää pomolta vielä perjantaikin vapaaksi.

Ja uunin päällä kuivuu sieniä, minä hengittelen seitikkihuuruja :)

Sekaisin sienistä

Viikko sitten suoritin koulun järjestämän kauppasienineuvoja koulutuksen ja niinhän siinä sitten kävi, että hurahdin täysin sienestämiseen. Enkä aivan mihinkä tahansa sienestämiseen, vaan värjäyksessä käytettävien metsänaarteiden hamuamiseen.

Tänään pimahdin täysin, kun sain tunnissa parissa korillisen verihelttaseitikkejä aivan kotikulmilta. Olen ihastellut niistä saatuja värejä muista blogeista ja tuskin maltan odottaa, että saan dipata ensimmäiset lankakerät väriliemeen! Tässä värinäytteitä Riihivillan blogista.

Kuten kuvasta näkyy, koriin eksyi myös muutama keltahelttaseitikiksi arvelemani sieni. Ja aikaisemmilta reissuilta olen kerännyt ja kuivannut nummitattia ja pulkkosientä sekä pienet määrät veriseitikkiä ja samettijalkaa.

Sienestys. Taas yksi syy lisää odottaa syksyä!