Halkovajassa

Ihan perussukathan nämä, mutta jos ottaa huomioon sen, että nämä ovat ensimmäiset sukat, jotka olen neulonut alusta loppuun itse, niin tunnearvo on mittaamaton!

Lanka taas on kaikkea muuta kuin peruskamaa. Se on kasvivärjätty auringonvalon vaikutuksella raparperinjuurilla ja kokenillikilpikirvoilla. Ostin tämän ja pari muuta vyyhtiä Kiskon värjäyspäiviltä. Lanka on todella herkullisen sävyistä ja se raidoittuu hillityn epämääräisesti eli juuri sopivasti.

Malli: ihan perus
Lanka: Riihivillan Aarni, alle 100g
Puikot: 3 & 3,5 mm

Sienivärjäyssatoa

Syksyn aikana värikattila lämpeni useampaan otteeseen ja tässä ois nyt kuvia ja muuta informaatiota ensimmäisistä värjäyskokeiluistani. Lankapalleroisten sävyt ovat ainakin omalla näytölläni kutakuinkin kohdallaan.

 vasemmalta oikealle

Sieni: kangastatti 1,5 kg
Puretus: aluna/viinikivi, 10/5 g
Lanka: luonnonvalkoinen villa, 200g
Vesi: sadevesi
Keittoaika: 1 h
Väriliemessä: 1 h, 80 astetta, liotus yön yli

Sieni: kangastatti 1,5 kg
Puretus: aluna/viinikivi 10/5 g
Lanka: 100g edellisen värjäyksen lankaa
Vesi: sadevesi
Keittoaika: 1 h
Väriliemessa: 1 h, 90 astetta

Sieni: kangastatti 1,2 kg
Puretus: aluna/viinikivi 10/5 g
Lanka: Drops Karisma vaaleanharmaa, 100 g
Vesi: sadevesi
Keittoaika: 1 h
Väriliemessä: 1 h, 90-95 astetta

 vasemmalta oikealle

Sieni: verihelttaseitikki, 1,5 kg
Puretus: aluna/viinikivi, 10/5 g
Lanka: luonnonvalkoinen villa, 100g
Vesi: sadevesi
Keittoaika: 1 h
Väriliemessä: 1 h, 90 astetta

Jälkiväri: sienten uudelleenkeitto, lankaa 80 g, liotus yön yli

 vasemmalta oikealle

Sieni: verihelttaseitikki, pelkät jalat, 1,3 kg
Puretus: aluna/viinikivi, 15/5 g
Lanka: luonnonvalkoinen villa, 100g
Vesi: Kiimingin vesijohtovesi
Keittoaika: 1 h
Väriliemessä: 1 h, 90 astetta

Jälkiväri 1: sienten uudelleenkeitto, lankaa 70 g

Jälkiväri 2: väriliemi lojui muutaman päivän, lankaa 30 g, rautapuretus 5g/15 min

 oikealta vasemmalle

Sieni: verihelttaseitikki, pelkät lakit (pussiin mädäntyneet), 1 kg
Puretus: aluna/viinikivi, 15/5 g
Lanka: luonnonvalkoinen villa, 100g
Vesi: Kiimingin vesijohtovesi
Keittoaika: 2 h
Väriliemessä: 1 h, 80 astetta, liotus yön yli

Jälkiväri 1: sienten uudelleenkeitto, lankaa 100g

Jälkiväri 2: lankaa 70 g

 

 oikealta vasemmalle

Sieni: keltahelttaseitikki, 1,6 kg

Puretus: aluna/viinikivi, 15/5 g
Lanka: luonnonvalkoinen villa, 100g
Vesi: Kiimingin vesijohtovesi
Keittoaika: 1 h
Väriliemessä: 1 h, 90 astetta

Jälkiväri: sienten uudelleenkeitto, lankaa 40 g

oikealta vasemmalle

Sieni: pulkkosieni 1,6 kg
Puretus: aluna/viinikivi, 10/5 g
Lanka: Drops Karisma vaaleanharmaa, 100 g
Vesi: sadevesi
Keittoaika: 1 h
Väriliemessä: 1 h, 90 astetta


Sieni: violettiseitikki, 2 kg
Puretus: aluna/viinikivi, 10/5 g
Lanka: luonnonvalkoinen villa, 25 g
Vesi: sadevesi
Keittoaika: 1 h
Väriliemessä: 1 h, 90 astetta, liotus yön yli

Koukeroinen

Eli tässä taas tuotos, joka ideavaiheessa vaikuttaa tosi hyvältä, mutta totetuessaan ei vastaakaan odotuksia. Olen ajatellut monesti kirjoittavani neuleidean ohjeeksi asti, mutta joko se tuntuu liian työläältä tai sitten malli on vaan mielestäni tylsä. Tämäkin kauluri nyt vaan näyttää paremmalta pöydällä kuin kaulalla.

Malli: oma
Lanka: kahden langan yhdistelmä, Sirdarin Snuggly Baby Bamboo, sävy Minky 85 g ja Lana Grossan Silkhair, sävy 001, 20 g
Puikot: 4 & 5 mm

Hifistelin kaulurille ohjeen autoCAD -suunnitteluohjelmalla. Cädin käyttöä olen opetellut koulussa kymmenen opintopisteen verran, ei ihan turhaan näemmä.

Suunnettelu eteni niin, että ensin piirsin kuviot aa neloselle, sitten skannasin sen ja asetin kuvan cädillä piirtäämäni ruudukon alle. Sitten piti vain piirrellä ohjelmalla koukerot paikoilleen ja lisätä muutama nyppy. Kätevää. Kaavion sivun yli menevä kiemura piti kohdistaa samaan kohtaan toisessa reunassa, sillä neuloin mallikuvion kahdesti peräkkäin. Näin kuvio jatkui sujuvasti. Neuloessani kauluria siirsin merkkilinjaa aina kerroksella ylöspäin, niin pysyin kärryillä missä mennään.

Sienivärejä

Härregyyd, mitä värejä voi saada sienistä!

Ja kuten kuvasta näkyy, taidan haudata toiveet sievistä vyyhdeistä ja tyytyä käsinkieputeltuihin pallosiin.

Laitan myöhemmin jokaisesta saamastani väristä yksityiskohtaisempia värjäystietoja, jos jotakuta sattuisi kiinnostamaan. Kunhan vaan valo-olosuhteet ja kamerani suostuvat yhteistyöhön toistaen oikeat sävyt.

Käsityöläisten seurassa

Kotiuduin eilen Salon reissulta ja heti tänään säntäsin sienimetsään. Siellä tuntui ensin käyneen kato, mutta tarkemmin tihrusteltuani löysin mm. pienen kassillisen kuiviksi käpristyneitä veriseitikkejä.

Viikonlopun parasta antia oli perjantainen värjäyspäivä, jossa neuvoja oli jakamassa Riihivillan Leena Riihelä. Langat saivat väriä verihelttaseitikeistä ja samettijalasta. Kaunein sävy tuli mielestäni verihelttaseitikkien jaloista, jotka antoivat herkullisen keltaoranssin värin.

Perjantainen sadesääkään ei haitannut lainkaan, sillä kattilat oli siirretty katokseen. Ja tilan emännän sienipiirakka täytti nälkäisen vatsan. Ihan paras päivä!

Esillä oli myös näytteitä kasvi- ja sieniväreistä.


Inspiraatio iski todella, joten minun piti tietenkin päästä heti kokeilemaan värjäämistä myös itse. Äidiltä löytyi ullakolta punainen emalikattila, jossa keittelin kangastatteja, verihelttaseitikkejä, pulkkosieniä ja violettiseitikkejä. Lopulta sain työtä nopeuttaakseni käyttöön myös keittiön kaapista puurokattilan. Saldona koko viikonlopusta on useampi vyyhti värjättyjä lankoja, joista laitan varmasti kuvia myöhemmin. Jostain pitäisi ensin löytää edulliset vyyhdinpuut, jotta saisin esittelykelpoisia vyyhtikiekuroita.

Ainakin Salon metsät olivat pullollaan verihelttaseitikkejä, joten nyt kaikki kipin kapin sieniä poimimaan.

Tämä tyttö lähtee värjäysoppiin

Oi kuinka joskus sattuu aikataulut mukavasti yksiin. Huomasin Riihivillan sivuilla olevan postauksen perjantain avoimesta sienivärjäyspäivästä Kiskossa ja kuinka ollakaan samaan viikonloppuun osuu jo aikaisemmin suunnittelemani reissu Saloon. Pitihän se sitten pyytää pomolta vielä perjantaikin vapaaksi.

Ja uunin päällä kuivuu sieniä, minä hengittelen seitikkihuuruja :)

Sekaisin sienistä

Viikko sitten suoritin koulun järjestämän kauppasienineuvoja koulutuksen ja niinhän siinä sitten kävi, että hurahdin täysin sienestämiseen. Enkä aivan mihinkä tahansa sienestämiseen, vaan värjäyksessä käytettävien metsänaarteiden hamuamiseen.

Tänään pimahdin täysin, kun sain tunnissa parissa korillisen verihelttaseitikkejä aivan kotikulmilta. Olen ihastellut niistä saatuja värejä muista blogeista ja tuskin maltan odottaa, että saan dipata ensimmäiset lankakerät väriliemeen! Tässä värinäytteitä Riihivillan blogista.

Kuten kuvasta näkyy, koriin eksyi myös muutama keltahelttaseitikiksi arvelemani sieni. Ja aikaisemmilta reissuilta olen kerännyt ja kuivannut nummitattia ja pulkkosientä sekä pienet määrät veriseitikkiä ja samettijalkaa.

Sienestys. Taas yksi syy lisää odottaa syksyä!